Muisto Naarilasta kesältä 2010

Elokuun ensimmäinen kerta Naarilassa, olen just laulamassa. Ihmettelen, miten ihmiset voivat kuunnella niin keskittyneesti!  Itsekin keskityn laulamiseen niin, etten huomaakaan ajan kulumista. Linja-autossa tulleita seuraan erityisen tarkasti, he ovat kerta toisensa jälkeen kehuneet, miten kaunis lauluääni minulla on. Eikä se kerta tehnyt poikkeusta. Matkalla kotiin sain kuulla kerran ja toisenkin, että on hyvä ääni, ihmiset todella pitivät laulamisestani. Kyllä siitä itsekin osaa nauttia, koko kotimatka meni nauttiessa ja iloitessa!

Tänään...

Pitäisi mennä Mamman asunnolle tavarakatselmusta tekemään, mutta yhtään en tiedä, pystynkö siihen. Toivottavasti pystyisin, koska mulla on aikamoisia näytönpaikkoja vielä ennen perjantain siunaustilaisuutta. Olen luottavainen, että pystyn tekemään hautajaisissa sen, minkä olen luvannut. Sen suhteen saakin olla sinisilmäinen. Mutta tää perintö... En edes tajunnut olevani perijä, kaikki tuli niin puun takaa ja puskista kuin kuvitella saattoi. Jotenkin tää mun juttu liittyy isän kuolemaan, ei tätä muuten olisi minulle sälytetty. Mutta mahtavaa kuitenkin, että kaikki osuu kohdilleen!

Wo-uu, mikä päivä!

Halikon kirpputorin pihaan polkiessa olikin aikamoinen miettiminen, minne menopelin laittaa parkkiin. No, ei siinä mitään, kun ensimmäinen paikka ei ollut riittävän hyvä, minun piti lähteä sitä siirtämään. Kovasti siinä pähkäilin, mihin laittaisin sen, mutta onneksi Jouni tuli siinä kohdassa apuun, huhusi minua ja neuvoi hyvän paikan pyörälleni. Siihen sitten laitoin sen, pääsin tosi helposti lähtemään liikenteeseen. Kaarina ja Ritva hääräsivät kirppiksellä, tein niin kuin olin iltatorilla luvannut, ihan mukava päivä!

Kaupunkireissu iltapäivällä

Olin tossa iltapäivällä kaupungilla, ihmettelin, miten Vladi kattoo mun vaatteitani. Kun itse ei huomaa olevansa yltä päältä sokerissa, työvuoron alkua odottava linja-autonkuljettaja huomaa. Karistan sokeria pois fleecestä, koko ajan sitä jää. Loppujen lopuksi otan fleecen käteeni ja tamppaan siitä sokerin pois. Tänään oli todella mahtavaa, musiikki mahtavoittaa illan, Novalta ja Spotifystä kuunnellen sitä menee!

Upea kesä!

Seitsemän kertaa heinä-elokuun aikana Naarilassa, Jouni kuskasi niistä kuusi, mukavat iltatorit ja Ruotsin laivamatka. Tänään on aika muistella oikeata elämän kesää, sitä tämä todellakin oli. Mieli korkealla olen menossa kohti syksyä upean kesän jälkeen, tuntuu, että koko kesä on ollut yhtä mahtavaa. Niin se olikin, kaikki tekemiset tuntuivat tosi hienoilta. Mietin, missä vaiheessa kesä tuntui näin hienolta, kyllä se oli ihan mukavaa koko kesä!

Elämä on... ihan oikeesti mahtavaa!

Elämä on ihan oikeesti mahtavaa, näin se on! Pohdiskelen maailman menoa nurmikon reunalla istuen, ai niin, kohtahan tässä on paikkuriin siirtyminen edessä! Paikkurin mennessä ohi Vladi huiskauttaa minulle kättään, vitsi miten mahtavaa! Parina päivänä olen Jashariakin nähnyt, kyllä sekin on ollut ihan tosi hienoa! Elämä on välillä niin hienoa, on se!

Missähän välissä ehtisi taas kaiken?

Olisi taas tuhatta ja sataa lajia tehtävänä, kaikkein ihanimpana on ilman muuta, kun saa ulkoiluttaa iloisia koiria. Tänään oli hyvä mieli nousta ylös sängystä, piti oikein ihmetellä, miten sateisenakin päivänä voi tuntua niin hyvältä. Ehkä se johtuu siitä, että päivä menee hyvin. Niin ja viron kurssille täytyy ilmoittautua, en tosin muista, missä kohdassa viikkoa se pitää tehdä, mutta ihan lähipäivinä se on. Tässä ja nyt, musiikkia kuunnellen ja mahtavalla fiiliksellä!

Uskomaton viikko!

On kyllä, niin uskomatonta viikkoa en ole vielä kokenut! Nyt tietysti toivoo, että tästä viikosta tulisi samanlainen hyvä viikko kuin viime viikko oli. Saa nähdä, miten loppuviikosta käy, kysyykö Vladi, minne olen menossa. Koko viime viikko oli sitä, että kun Vladin näki, piti olla tosi tarkkaan selittämässä, minne on menossa. Ihan viimeiseen sanaan asti kaikki piti kertoa, ihan joka paikka, minne oli päivän aikana menossa. Viikonloppu oli tosi hieno, mahtava suoraan sanoen!

Ei ole yhtään mukavaa....

Aloittaa aamua tiuskien, mutta kun viime yönä alkoivat menkat, sitä tiuskii sitten väkisinkin. Vaikka se on tyhmää ja lapsellista, kuitenkin sitä tulee tehtyä, voi vitsi, miten se sitten harmittaa! Ja toi äidin kysyminen, onko mulla kiire jonnekin, se saa minut näkemään punaista! Normaaliaamuna, kun on Pertteliin lähtemässä, sitä lähtee aina tähän aikaan. Sillä ei ole kiireen kanssa mitään tekemistä, ei kenkä nyt voi sellaisesta puristaa!

Musiikkimahtavuutta

Yritetään pitää ilosta kiinni, vaikka suruakin on. Isoäidin kuolema on tuonut surua, mutta seuraava päivä on tuonut iloa. Matka sujui oikein hienosti, kaikki on osunut kohdilleen, Radio Nova on auttanut siinä aika paljon. Mistähän ihmeestä johtuu se, että suru-uutisesta huolimatta on saanut hyvän mielen aikaiseksi?  No, on kuitenkin monta iloista juttua tapahtunut, kyllä ne saavat mielen hyväksi!

Voisiko aamu alkaa tän paremmin?

Ei voi, kun musiikki kuvaa niin hyvin sitä, millainen edellinen päivä on ollut. Iltatori ja ainoana paikallisena Design Hillissä unkarilaisvieraiden kanssa, olihan siinä aika paljon kokemuksia ja iloa yhdelle päivälle. Griegin Rigaudon sopii hyvin kuvaamaan tunteitani hienon päivän jälkeen. Päivä oli tosi mahtava, onnellinen ja iloinen, sai kyllä nauttia täysin siemauksin, kaikki oli kohdillaan!

Viimeistä kertaa Naarilaan!

Uskomatonta, että kesä onkin laukannut näin vauhdilla! Niin mahtava kuin se on ollut, on mukava muistella sitä ja vielä viimeiset valokuvat napsia Naarilasta ja iltatoreilta. Huomenna tulee Suvi Teräsniska iltatorille, hän saa varmasti paljon ihmisiä liikenteeseen! Tänään vielä jaksaa fiilistellä Naarilaan menoa, mukavaa!

Because I love you

Se soi tossa Novalla, ei ole epäilystäkään siitä, kenelle mä haluaisin tän omistaa. Tietysti niille, joiden kanssa vietin kaksi päivää Tallinnassa, mutta myös kaikille mukaville ystävilleni, joiden kanssa olen viettänyt aikaa Naarilassa. Keskiviikkona tulee varmasti haikea fiilis, mutta olen kiitollinen siitä, että olen saanut viettää näin mahtavan kesän. Toki mä toivoisin, et Jouni ajaisi viel tän viimeisen keskiviikon, on hänellä jo kouluajokin alkanut. Niitä tarinoita on aina tosi mukava kuunnella. Iloisin fiiliksin kohti syksyä ja kansalaisopiston alkua, nyt nautitaan!

Kyllä oli mukavaa!

Kaikki on asettunut hyvin kohdilleen päivän aikana, ei mitään ongelmaa minkään pienemmän tai suuremman jutun kanssa. Tänään oli sellainen pieni haikeuskin matkassa, kun huomisiltana lähdemme viimeistä kertaa Naarilaan saunaan ja uimaan. Siellä mäkin olen ollut valtaosan uintikerroistani, en enää edes osaa lähteä muualle. On vaan sellainen iso ilontunne, joka ei tunne aikaa eikä paikkaa, se ei ole riippuvainen paikasta, missä olen, vaan fiiliksestä, jolla olen. Tänään nautitaan, ollaan iloisia, kaikki on ihan hienosti!