On vaan mahtavaa...

Markkinat tulossa ja kaikki kohdillaan, kyllä! Tänään jo toinen peräkkäinen aamu, mikä menee Veskua ja Vladia seuratessa. Vladi hääti Veskun tauolle jo varttia yli yhdeksän aamulla, naureskelua riitti illalla Panun ajaessa iltavuoroa. Tänään oli mukava runopiiri, mahtavaa oli ja iloista, ihanaa, uusi ihminen tuli mukaan!

Markkinoita odottaessa

Niin, taas niitä odottaa, että pääsee vapaaehtoishommaan hääräämään. Mullekin taitaa olla jo kahdeksas vuosi, kun mä tätä teen, ihan mahtavaa on! Näkee kaikkia tuttuja, mahdollisesti myös sukua, on tää niin mukavaa. Ja äärettömän hauskaa, kun toriteltalla läppä lentää ja soppaa menee varmaan 300-400 litraa päivässä. Heti ekana päivänä pari tuntia torilla, perjantaina mahdollisesti taksvärkkiläisiä auttamassa kuljetuksessa, ihan on mukavaa. Iloisin mielin odottaa, mahtavaa ja hienoa on!

Voi vitsi, mikä juttu!

Sunnuntain lehdessä oli kuva Ninasta ja heidän tyttövauvastaan, kuinka iloiseksi se minut saikaan! Ja aamu alkoi hyvin, lisäilin taas kolme kirppiksellä ja Kaffemukissa ottamaani kuvaa Facebook-albumiini. Ja nimenomaan niille varattuun albumiin, jonka olin niitä varten luonut. Tänään on hyvä mieli ja nautin kovasti, kyllä tää päivä vielä hyväksi tulee, siitä olen ihan varma!!

Tässähän niitä on, elämän pieniä iloja ja mahtavuuksia

Katselen ikkunasta ulos, toisen pyöränsarven päälle laskeutui talitiainen ja toisen sarven päälle sinitiainen. Minä sanon, että ei nämä sunnuntaipäivät millään tavalla tarpeettomia ole, kun minullakin riittää menoa koko viikolle. Onneksi on sentään yksi päivä, jona voi olla kotona, nauttimassa elämän pienistä iloista ja mahtavuuksista. Sain nyt viikonlopun aikana kolmannen ison muistikirjan alkuun, saan siihen jotakin markkinoista ja vapaaehtoisten retkestä, minne se sitten meitä viekään. Vielä ei ole hahmottunut, mutta kai se siitä pikkuhiljaa menee.

Pieniä iloja ja mahtavuuksia

Pieniä iloja ja mahtavuuksia, niitä on taas paljon mahtunut.
Ihan ystävien kyläilystä, vaikka mihin asti!
 Sain tädiltäni upean Nomination-korun, nyt voin
ostaa siihen paloja oman mieltymykseni mukaan.
Muistan, että jossain kohdin olin itsekin korusta innostunut,
nythän se minulla on!

Mahtava lahja

Nyt sitten saan ostaa Nomppari-rannekoruun paloja, Riitta-tätini oli ostanut perusrannekkeen ja yhden palan. Mieli oli korkealla, tänäänkin pääsin kulkemaan Jasharin kanssa, osa päivästä meni Vladin kanssa. No, aamulla Vladi kysyy, minne olen menossa, siinä kohtaa taisin olla menossa Kuirolle. Ja kun fiilis on kohdillaan, mikäs sen mahtavampaa! Odottaa, että Tepsi taas nousisi,muistaa ihan samanlaisia fiiliksiä jääkiekkokauden alussa myös viime kaudelta. Tänään oli iloinen päivä, kaikki kohdillaan!

Musiikkia ja mahtavaa

Musiikkia ja mahtavaa, tätä tää aamutuimas yleensä on. Tänään ihan erityisesti, kun olen ensimmäistä päivää 35-vuotias. Uskomatonta, miten aika on kiitänyt, ei tajuakaan, että on taas niin vanha! Miten se edes on mahdollista! Keskiviikkona tulin kaupungille, kuinka onnellinen siinä voikaan olla, näkee ystäviään, yhdessä mennään Hot Chiliin ja nautitaan hyvästä ruoasta. Yhdessäolo on se mahtavin juttu, siitä täytyy nauttia!

Ei tätä voi uskoa!

Että tämä tättähäärä täyttää jo 35 vuotta! Näinhän tää aika on mennyt, todella vauhdikkaastikin välillä, mutta pääsääntöisesti aika rauhallisesti. Tietty toi Asperger tekee mun elämään viel jotain vaikeuksia, mutta kyllä elämä on jo aika hyvin asettunut uomiinsa. Mieli on suht korkealla vielä tälläkin kohtaa, mutta kun sitä jaksaa uskoa itseensä, elämä hymyilee, näin on ainakin mulle käynyt!

Elämä on...

Aamulla mahtavaa, vaikka sataisi miten kovasti. Ei nyt sentään anneta vesisateen haitata, siihenkin voi suhtautua positiivisesti. Kun joku on sellainen, että valittaa aina, vaikka tietää tän kuuluvan syksyyn. Ei valiteta yhtään, vaan nautitaan!

Aamumaanantaimahtavaa

Mahtavan hienon viikonlopun jälkeen on hauska aloitella uutta viikkoa. Vähän olen väsyksissä, mutta muuten ihan ok tuntuu olevan. Jotenkin tää viikonloppu on ollut se kaikkein paras, kun on ollu tää leiripäivä, mutta on siinä kyllä paljon muutakin. Käyn aina pikkuhiljaa laittelemassa uusia kuvia, kun niitä koneelle saan, leirikuvat ja lossikuviin meni kans muutama leiripäivän aikana otettu otos. Kuvat on hyviä ja mahtavia, ainakin nämä, mitä olen ottanut. Olin iloinen koko viikonlopun ja mahtavaa oli!

Mukavaa, mahtavaa, iloa!

Kokkilan lossilla, saaren puoleisessa rannassa, Jani ajoi linja-auton suoraan lossille. Päästi minut lossin kannelle, josta kiipesin varovasti rappuset ylös Aria morjenstamaan. Pitkää päivää olin tehnyt Kesä-Angelassa, mutta se oli ollut täynnä iloa ja mahtavuutta, jota en ihan heti unohtaisi. Oli iloinen fiilis siitä, että ehdin mukaan, onneksi sitä oli varautunut pitkään päivään. Siis tänään ja kaikkialla, mahtavaa!

Onkohan sitä koskaan edes ajatellut?

Kuinka hienoa voi olla tällaisessa kohdassa vuotta? Ei sitä aina osaa huomata syksyn hienoja puolia, kun koko ajan marisee siitä, kuinka pimeää syksyllä on. Totta sekin, mutta totta on myös se, että lehtipuut saavat hienot värit syksyn aikana, ne näyttävät niin hienoilta! Kuinka hienolta lossiranta näyttääkään kauniina syyspäivänä, tänään näen sen, kun menen Kokkilan lossilla yli! Kokkilan puolelta Angelniemeen, siitä tulee 615 metrin upea taival kauneimmassa lossirannassa!

Ulkona on iloista

Ulkona katuvalot palavat, liekö joku lamppu mennyt rikki? Varmaan näin on, koska usein katuvalot palavat, että saadaan selville, missä kohdassa valorivistöä lamppu on mennyt rikki. Aamutuimaan on niin mukavaa, mahtavaa, iloista. Tänä aamuna ihan erityisesti, kun viikonloppu on lähestymässä. Tämä viikonloppu tarkoittaa minulle sitä, että lauantaiaamuna yhdeksän aikaan olen lähdössä kohti Kesä-Angelaa ja lähetysleiripäivän viettoa. Ihan mahtavaa, hauskaa ja iloista!

Olen iloinen

Vaikka vettä sataakin aika reippaasti, vaikka tuuleekin aika reippaasti. Ei tässä voi muuta olla kuin tyytyväinen, miksi sitä nyt olisi tyytymätön. Olen huomannut, että jos äitiä ottaa jokin asia päähän, se ottaa päähän myös minua. Aika merkillinen juttu! En tiedä, mistä moinen johtuu, mutta näin vaan on. Mahtavaa kuitenkin, että kaikki on kohdillaan, tänäänkin!

Musiikkia ja aamumahtavaa

On niin iloista aloittaa aamua juuri näin, pidän tästä, kun voin kuunnella musiikkia. En minä halua kerrostaloon, en todellakaan, siellä voisin saada sanomista musiikin kuuntelemisesta. Se on niin tärkeä osa mun juttujani, en mä sellaisesta sanomista halua. Pitää tehdä kaikki sääntöjen mukaan, kävin tarkistamassa, onko avain paikoillaan, että koirat saadaan haettua. Mahtavaa, tänään on kaikki kohdillaan, päivä alkaa varmasti ihan hyvin!

Minulla on ollu mahtavaa

Muuten on ollu hieno aamu, mutta toi yksi peli harmittaa, kun siinä pistemäärä näyttää ympäripyöreää nollaa. Ja kun mä en tajua siitä pelistä yhtään mitään, täytyy vaan tyytyä siihen, että on nolla pistettä, mutta kun ei tyydy, ei sitten millään! Kivojakin pelejä on joukossa, niin on aina! Iloisin mielin, tänään, toivottavasti koko viikon!

Mahtavaakin mahtavampi videolöytö

No, sellaisen onnistuin tossa lauantai-iltani ratoksi tekemään! Videolla olivat suosikkilaivani Viking Linen m/s Isabella ja suosikkiyhtyeeni PMMP. Sitä videota katsellessa tuli mieleeni se, että joskus laivalta lähtiessä on toivonut matkan jatkuvan uudelleen ja uudelleen, sellainen fiilis on tullut todella usein. Myös alkukesän haikean reissun jälkeen, silloinkin toivoin, että matka olisi jatkunut. Mutta odotan innokkain ja iloisin fiiliksin uutta laivamatkaa suosikkilaivallani!

Tänään....

Aamulla olen jo noussut neljän aikaan, vaikka olisi pitänyt nukkua. Mieli korkealla olen kuitenkin tässä heti aamutuimaan ollut, muutama viikko hyvää mieltä surun keskellä. Tänäänkin menen Halikon kirpputorille, mietin, miten hyvä fiilis minulla onkaan tänään! Missä olit 11.syyskuuta 2001? Kun New Yorkin WTC:hen tehtiin terrori-isku? Minä olin Hermannin koulussa ranskan tunnilla, kun saman vuoteen oli osunut Moision yläkoulun palo. Sen palon muistaa aina!

Radio Nova, mieli korkealla

On, kun pääsen taas hyvällä mielellä opistotuntejani aloittamaan. Tänään vaan on fiilis kohdillaan, nyt vaan nautitaan! Aamulla herätessä on mukavaa, kun kaikki on kohdillaan, miksei olisi, kun osaa vaan nauttia. Opiskelukin on mukavaa ja tuottaa iloa, kolmena päivänä sitä taas on. Hauskaa on, vaikka pieneen osaan viime viikkoa on mahtunut surua, mutta sekin kuuluu asiaan. Tässä ja nyt, elämä on!

Iloinen fiilis

Kyllä se jostain ponnahti, iloinen fiilis tähän päivään. Aamulla ajatteli, no olipa hyvä, kun mitään ei tarvinnut jännittää, kyllä se kaikki sitte kuitenkin oli mennyt hyvin. Istun paikkurissa, Jashar vie mut kotiin. Ranskan kurssi on alkanut. Äiti on saanut sinä aikana kaalinlehdet keitettyä, tänään on sitte kaalikääryleiden teko edessä. Kaikki vaan on niin mahtavaa, ei mitään muuta voi ollakaan kuin paljon iloa!

Ihanaa, mukavaa, hauskaa!

Pääsee pikkuhiljaa aloittamaan kaikki kansalaisopiston kurssit, johan tätä on odotettu melkein puoli vuotta! Huhtikuussa alkoi pitkä loma, joka kesti tähän syyskuun kohtaan asti, näin pitkään tätä odotettiin. Nyt olen taas aloittamassa, samat kurssit kuin viime vuonnakin. Kyllä tätä tässä voisi fiilistellä vaikka kuinka kauan, en tiedä, olisinko aloittanut, jos lausuntaa ei olisi ollut. Mieli on korkealla ja olen valmis aloittamaan, on mukavaa, on mahtavaa, on hauskaa, viikonloppuisin on taas omat jutut, joita tekee. Hienoa!

Ihanaa, mahtavaa!

On tää tosi mukavaa aloittaa viikko näin, ilman minkäänlaisia jännittämisiä. Ei tarvi jännittää, käyttäytyykö hyvin, nyt voi vaan ihan olla. Tänään tuntuu ihan mukavalta, kaikki on kohdillaan. Lauantaina olin ensimmäisen päiväni paikkurissa, iloisin mielin voin kulkea paikkurissa. Ja on mukavaa!

Iloista fiilistä

Pihajuhla on tulossa tänään, se on tosi mukavaa, kun näkee talolaisia näin. Meillä on varmasti paljon mukavaa, sen tiedän jo nyt. Talolaisia näkee niin vähän, kun monet ovat aika kiireisiä. Mutta nyt kun on pihajuhlassa mahdollista tavata, sen tekee ihan mielellään. Kuinka mahtavaa onkaan, kun pihajuhla on, tosi hienoa, kun Mea viitsii järjestää tällaisen. Tosi mukavaa, kun kaikki osuu kohdilleen, nyt on mahtavaa! Surun keskeltä löytyy pieni rippunen iloa!

Yllätys, yllätys!

Olin aikamoisen yllättynyt siitä, miten hyvin selvisin Mamman hautajaisista. Sitä en olisi itse edes uskonut! Kukkien laskeminen meni hyvin, koko ajan piti seurata, miten muut tekevät. Seurasin myös Marko-suntion ohjeita, sillä sen sai menemään. Väsynyt olin, mutta tosi onnellinen siitä, että tein tämän, saatoin rakkaan isoäitini haudan lepoon. Kiitos Marko mukanaolosta!

Paluu paikkuriin

Paluu paikkuriin on ihan näillä näppäimillä edessäni, mun piti oikein Matkahuollossa käydä korttini kanssa, testaamassa, saako sen vielä ladattua linja-autossa. Mitään hätää ei ole, vielä voin latauttaa sen paikkureissa. Neljä kuukautta mun on mahdollista korttia viel käyttää, mahtavaa, kun ihan heti ensimmäiseksi ei tarvi olla korttia vaihtamassa. Joten kohta oon tulossa paikkuriin, nyt täytyy ottaa ilo irti paikkurilla kulkemisesta!

Iloisin mielin!

Tänäänkin, vaikka hautajaiset ovat näin lähellä. Ei sentään vielä tänään ole perjantai, mutta huomenna on. Onneksi ovat vasta iltapäivällä, saan täällä päässä vielä asiat toimitettua, minullehan on ehdottoman tärkeää, että äiti saa ruokarahansa ajallaan. Joten siihen on mahdollisuus ihan täydelleen. Heti aamutuimaan on jännittänyt ihan kamalasti, miten käy, mutta luottavaisin mielin olen perjantaina lähdössä, tiedän, että se menee ihan hyvin. Kunhan en sooloile, sitten se käy ihan hyvin. Asperger-ihmisillä kun on tapana vähän sooloilla ja silloin ei suju mikään. Mutta tänään mennään näillä eväillä, mitä on!

Kyllä vaan näin oli!

Kyllä siellä Vladi heti aamutuimaan oli, saa nähdä, pystynkö olemaan ilman sokerimunkkia, sitähän hän oli vähän toivonut, kun olin ihan sokerinen. Mutta ottaa sellaisen, mistä ei karise niin paljon, se auttaa kyllä tosi paljon. Ihan kohtsiltään alan itse kulkea paikkurissa, odotan sitä jo oikein kovasti, kun pimeä tulee. Mutta toi, että pystynkö olemaan ilman sokerimunkkia, se vähän tässä jännittää!